
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kestävä kehitys on asia, josta toivoisi jokaisessa kunnanvaltuustossa puhuttavan, sillä asia koskee jokaista kuntaa ja meitä kaikkia. Kestävään kehitykseen kuuluu ympäristöasioiden lisäksi tulevaisuusinvestoinnit eli puhutaan sosiaalisesta kestävästä kehityksestä. Tärkeimpiä tulevaisuusinvestointeja ovat lapsiin ja nuoriin panostaminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Hyvinvointiin liittyy aina myös terveys-näkökulma – eikä sitä voi ulkoistaa Siun Sotelle. Hyvä, että nyt talousarviossa nämä asiat on kytketty toisiinsa ja hyvä, että olemme nyt rakentamassa ja tarkastelemassa yhdyspintoja Siun Soten kanssa tässä asiassa. Ensi vuonna meidän on jatkettava keskustelua siitä, mitä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen käytännössä kaupungin toiminnassa tarkoittaa ja opittava tekemään asiaan liittyviä vaikutus- ja vaikuttavuusarviointeja.
Olen iloinen, että ensi vuoden talousarviossa huomioidaan lapset ja nuoret. Lapsiystävällinen kunta hankkeessa ei ole tärkeintä minkään statuksen tai maininnan saaminen, vaan prosessi. Yksi keskeinen asia on lapsivaikutusten arviointien tekemisen opettelu. Tulevaisuusnäkökulmasta lapsista ja nuorista säästäminen tulee yhteiskunnalle aina kalliiksi. Tästä alkaa olla jo melko vaikuttavaa tutkimusnäyttöä. Yhden pari viikkoa sitten kuulemani tutkimuksen tulokset haluan teille nyt kertoa. Tutkimusta ei ole tehty Pohjois-Karjalassa, mutta luulen, että tilanne on saman tapainen eri puolilla Suomea. Noin 20 prosenttia 15-vuotiaista suomalaisista nuorista kokee itsensä aina tai usein yksinäisiksi. Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista 10 prosenttia kokee itsensä näkymättömiksi. Toisin sanoen he kokevat, ettei kukaan heitä huomaa, eikä opettajatkaan puutu tähän asiaan.
Kerroin tästä tutkimustuloksesta tilaisuudessa, jossa oli varhaiskasvatuksen ja alakoulun opettajia. He sanoivat, että näin on. – Mitä suurempi ryhmä, sen todennäköisempää on, ettei opettajalla ole aikaa huomioida yksin olevaa, hiljaista lasta! – Ryhmäkoko ei siis ole mikään pieni asia.
Arvoisa puheenjohtaja
Kestävä kehitys on toki myös ympäristöasioita ja ilmaston lämpenemisen ehkäiseviä toimia. Joensuu ja Pohjois-Karjala ovat monessa asiassa edellä kävijöitä, mutta aina on vara parantaa. Tähän asiaan tulee edelleen panostaa kunnianhimoisemmin! Haluan myös muistuttaa, miten tärkeää on tukea ainakin ”henkisesti” innovaatioita, tutkimusta, kehittämishankkeita ja yrityksiä, jotka edistävät kestävää kehitystä. Erityisesti haluan tässä yhteydessä mainita, että meillä täällä Joensuussa on esimerkiksi fotoniikan osaamiskeskittymä, joka on erinomainen esimerkki kestävän kasvun mahdollisuuksista jopa globaalilla tasolla.
Lopuksi haluan omalta osaltani kiittää kaikkia halusta ja kyvystä kehittää yhdessä tekemisen kulttuuria kaupungissamme!

Kommentit
Entisenä ala-asteen opettajana alleviivaan pääosin ajatuksesi. Erityisesti oli hienoa, että nostit esiin ryhmäkkoon. Silloin, kun vielä olin opena, olivat käytössä ”apukoulu” ja tarkkailuluokat. Nyt niitä ei käytnnössä enää ole, joten kaikki oppilaat ovat samassa ryhmässä ja tästä johtuu, että ryhmäkokoihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. En hyväksy sitä, että joukosta erotellaan omaksi ryhmäkseen ne, joilla on jonkinasteisia oppimisvaikeuksia.
Kiitän puheenvuorostasi, vaikka en olekaan Joensuun cityssä asuva.
Kiitos Erkki J. kommenteistasi. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja siksi heidän puolustamisessa on tärkeää!
Kommentointi on suljettu.