Kotitalouksien terveysmenot lisäävät köyhyyttä kahta kautta. Tiedetään, että sairaammilla on keskimäärin muita pienemmät tulot ja samalla heillä on suurempi tarve terveydenhuollolle.
Tutkimuksen mukaan eri terveysmenolajit kohdistuvat eri tuloryhmille. Suurituloisimmilla kotitalouksilla yksityisten terveyspalvelujen omavastuut ovat suurin meno, kun taas pienituloisimmilla se on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksut. Selkeästi suurimmat köyhdyttävät vaikutukset ovat julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla.
Viimeisen vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuja on korotettu useita kertoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Eri korotusten kohdentumisesta ja köyhyysvaikutuksista ei ole kuitenkaan tehty kokonaisarvioita.
Asiakasmaksuihin tehtyjen korotusten lisäksi pienituloisten ja paljon sairastavien tilannetta ovat entisestäänkin kurjistaneet tällä vuosikymmenellä tehdyt korotukset lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuuksiin sekä leikkaukset perusturvaetuuksiin, joista Suomi sai jo vuonna 2017 huomautuksen OECD:ltä, että pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja.
Monet tutkimukset osoittavat, että ihmiset jättävät talousvaikeuksissa tarpeenmukaiset palvelut ja lääkkeet hankkimatta. Potilasjärjestöjen tekemän jäsenkyselyn mukaan noin viidesosa pitkäaikaissairaista tinkii välttämättömistä menoista, kuten ruuasta, selvitäkseen asiakasmaksuista.
Marinin hallituksen nyt lausuntokierrokselle lähetetty esitys asiakasmaksulain uudistamisesta on siis enemmän kuin tarpeen. Siinä keskeisenä tavoitteena on asiakasmaksujen kohtuullistaminen. Jo nykyisen, voimassa olevan lainsäädännön tavoitteena on, että maksut ovat kohtuullisia eivätkä ole esteenä palvelujen käyttämiselle.
Nykyisen asiakasmaksulain 11 § mukaan asiakasmaksuja voi alentaa tai jättää kokonaan perimättä. Tätä pykälää ei kuitenkaan noudateta ja siksi ihmisiä joutuu taloudelliseen ahdinkoon ja jopa ulosottoon terveydenhuollon maksujen vuoksi. Olisi kai järkevämpää jättää maksuja perimättä kuin ohjata ihmiset hakemaan toimeentulotukea tai ulosottoon?
Asiakasmaksulain uudistuksessa sairaanhoitajien vastaanottokäynnit muuttuvat maksuttomaksi. Tämä on hyvä edistysaskel, mutta tavoitteena tulee tulevaisuudessa olla kaikkien terveyskeskuspalvelujen maksuttomuus.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Kommentit
Julkisten sote-palvelujen asiakasmaksujen, sote-matkakustannusten ja lääkekustannusten omavastuuosuudet ovat sentilleen samat pienituloiselle ja tulottomalle kuin miljoonatuloiselle. Vaikutus elämään on eri tuloluokissa radikaalisti erilainen. Pienituloisen on usein tehtävä ”arvovalintoja”, ruokaa vai lääkkeitä. Asiakasmaksuja ei voi jättää maksamatta, ne kun menevät nopeasti ulosottoon. Julkisten palvelujen tuottajat voisivat lain mukaan huojentaa asiakasmaksuja tai jättää ne köyhiltä perimättä, mutta eivät niin tee. Osa saa apua toimeentulotuesta, mutta tt-tuen hakemisen rankat ehdot sen useilta estävät.
Esimerkiksi ansiotulojen verotuksessa on katsottu oikeudenmukaiseksi periaatteeksi, että veroa maksetaan maksukyvyn mukaan. Se, toteutuuko oikeudenmukaisuus, on eri asia, mutta periaate on voimassa. Miksi ei siis näissä omavastuissa?
Viime vuoden alusta käyttöön tullut tulorekisteri olisi valmis väline omakustannusosuuksien muuttamiseksi progressiivisiksi. Verotuksen tapaan aina maksettaessa tarkistus tulorekisteristä ja omavastuuosuus sen mukaiseksi. Progressiokäyrän tulisi tietenkin alkaa pienituloisuusrajasta ( = sitä pienemmillä tuloilla omavastuu olisi nolla) ja olla säädetty siten, että mediaanitulon kohdalla se johtaisi suunnilleen nykyisiin omavastuisiin. Suurituloisten nykyistä jonkin verran suurempi omavastuu ja vähenevät toimeentulotukikulut paikkaisivat alapäästä saamatta jäävän osuuden, joten ratkaisu olisi valtiolle kustannusneutraali.
Siispä: a) tulorekisteri kuntoon ja kattamaan tulonsiirrot b) pieniä lakimuutoksia / asetuksia asiakasmaksuihin ja lääkkeiden omavastuisiin.
Kommentointi on suljettu.