Jyrki Utriainen leimasi (Karjalainen 4.5.) SDP:n avaukset kalliiksi vaalipuheiksi. Eurot ovat toki tärkeitä, mutta aina välillä kannattaa pysähtyä myös miettimään mitä me yhteiskunnalta odotamme ja mihin suuntaan haluamme sitä kehittää. Sotien jälkeinen Suomi oli paljon nykyistä köyhempi, poliittinen tilanne oli kaikkea muuta kuin vakaa ja iso osa väestöä tuli asuttaa uudestaan. Tästä huolimatta halusimme panostaa hyvinvointivaltion rakentamiseen, koska se oli paitsi mahdollisuus tehdä kaikkia ihmisiä palvelevaa politiikkaa, mutta kuten tuolloin jo viisaasti ymmärrettiin, palveli myös talouden kasvua ja hyvää työllisyyskehitystä.

Se että me tänäkin päivänä haluamme panostaa köyhyyden vähentämiseen, eläkeläisten aseman parantamiseen, koulutuksen turvaamiseen ja lasten varhaiskasvatukseen ei ole populistista politiikkaa, etenkin kun olemme myös esittäneet mistä rahat siihen otetaan. Eurooppalaisessa vertailussa meillä verotetaan edelleen enemmän työtä kuin varallisuutta ja pääomia, joiden kartuttamisessa myös monet hyvinvointivaltion palvelut ovat olleet vahvasti läsnä. Jo poistamalla ison osan tämän hallituksen hyvätuloisten veronkevennyksistä olisi mahdollista kerätä merkittävä veropotti noiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Samoin tässäkin keskustelussa kannattaa muistaa, etteivät julkisen sektorin käyttämät eurot ole taloudesta poissa. Ne palaavat kiertoon ihmisten palkkoina ja tulonsiirtoina ja näin vahvistavat meillä kotimarkkinoita. Samoin myös tulevat sukupolvet arvostavat, että heilläkin on edelleen toimivat palvelut ja kattava koulutus, joka mahdollistaa pärjäämisen tulevaisuuden työmarkkinoilla ja näin myös sen julkisen velan hallinnan.

 

Tommi Heino

 

Kirjoitus on julkaistu Karjalaisessa 8.5. mielipidepalstalla.