Puheenjohtaja

Olen iloinen, että tässä haasteellisessa ja erikoisessa tilanteessa talousarviossa näkyy melko hyvin terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen. Meidän on hyvä muistaa, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu nyt ja jatkossakin kunnan perustehtäviin.

Kaupunginjohtajan talousarviokäsittelyn yhteydessä mainitsema tavoite sote-menojen kasvun puolittamisesta edellyttää edelleen voimakasta panostamista ennaltaehkäisyyn sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

Kuitenkin kuunnellessani keskustelua terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä, olen tullut siihen tulokseen, ettei meillä ole terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä yhteistä käsitystä. Miten edistämme kaupungissa terveysliikunnan lisäksi kulttuurihyvinvointia, terveellistä ravitsemusta, vähennämme yksinäisyyttä, ylläpidämme työttömien työkykyä, varmistamme varhaiskasvatuksessa ja kouluissa riittävän pienet ryhmäkoot, niin että jokainen lapsi voidaan nähdä yksilönä sekä miten pystymme tunnistamaan erityistä tukea tarvitsevat lapset. Nämä ovat siis vain muutamia esimerkkejä ennaltaehkäisystä sekä terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Ehdotankin – ja toivon, että laitamme muistipaikalle jonnekin, että seuraava valtuusto kävisi strategian laadinnan yhteydessä perusteellisen keskustelun siitä, mitä terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen Joensuussa tarkoittaa. Samalla olisi hyödyllistä, jos Joensuussa otettaisiin kaikessa päätöksenteossa käyttöön terveyden- ja hyvinvointivaikutusten arviointi.

Puheenjohtaja

Kuten Eila Heinonen puheenvuorossaan totesi, esteettömyys ja saavutettavuus näkyvät myös ensi vuoden talousarviossa, mutta meillä on vielä paljon tehtävää yhdenvertaisuuden saavuttamisessa. Ehdotankin, että terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen vaikutusten arvioinnin lisäksi käynnistäisimme myös vammaisvaikutusten arvioinnin. Olen huomannut, että asian merkityksen ymmärtämisestä huolimatta asia liian usein unohtuu. Nämä teemat ovat sellaisia, että niiden pitäisi kulkea punaisena lankana kaikessa valmistelussa ja myös päätöksenteossa.

Puheenjohtaja

Seuraavassa pykälässä käsittelemme tähän aiheeseen liittyen hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa. Olen odottanut kertomusta jo kauan. Tämän piti tulla hyväksyttäväksi jo edellisessä valtuuston kokouksessa, mutta suunnitelmaa ei oltu käytetty lausunnoilla lautakunnissa ja kaupunginhallitus lähetti sen vielä kommentoitavaksi lautakuntiin. Tämä oli hyvä päätös, sillä kertomus ja suunnitelma täydentyivät ja paranivat vielä lautakunnissa. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on lainsäädännössä määritelty tärkeä työkalu asian toteuttamiseksi ja tilanteen seuraamiseksi. Tässä asiassa ei riitä että tieto on jossakin netissä löydettävissä, sen täytyy olla koottuna yhteen ja kaupungin sivuilta löydettävissä niin että kuka tahansa voi tutustua tietoihin.

Tämä kertomus toivottavasti ohjaa seuraavaa valtuustoa strategian laadinnassa ja toivottavasti seuraava valtuusto muistaa seurata vuosittain terveyden- ja hyvinvoinnin tilannetta kaupungissa.

Lopuksi hyvät kollegat,

Iloitsen, että kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat voimakkaasti jatkossakin toimintaamme. Olen monessa yhteydessä saanut ylpeänä kertoa Joensuun ilmastotavoitteista ja etenemisestä niitä kohden. Vihreä siirtymä on Joensuunkin etu. Toivon, että muistamme kuitenkin, että kestävä kehitys pitää sisällään ekologisen ja taloudellisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden.

Merja Mäkisalo-Ropponen
p. 050 357 9090
kansanedustaja (sd)