Kulttuuri- ja liikuntalautakunta päätti kokouksessaan 13.8.2020 puoltaa musiikki- ja kulttuuritalon rakentamista korttelin 39 sisäpihalle Carelicumin yhteyteen. Monet seikat kuitenkin puhuvat sen puolesta, että musiikkitalo olisi toimivuutensa kannalta viisainta rakentaa Ystävyydenpuistoon korttelin 39 sijasta. Olin itsekin aluksi vakaasti Carelicumin yhteyteen rakennettavan vaihtoehdon kannalla, sillä näin itse kaupungin työntekijänä suuria etuja kaikkien osapuolten oleilussa saman katon alla – esimerkiksi kaupunginorkesteri hallintoineen, lipunmyyjineen, kaikkineen. Olin jäänyt siihen ymmärrykseen, että tilaratkaisut ovat samoja kummallakin paikalla ja rakennuksen sijainti on päätöksenteon perustana. Vaikka Carelicum -suunnitelma palveleekin kaupungin toimistojen työntekijöitä erinomaisen hyvin, on musiikkitalo ensisijaisesti rakennettava palvelemaan musiikin ja muun esittävän taiteen tarpeita: sain erään keskustelun yhteydessä tietää, että Ystävyydenpuistoon on mahdollista rakentaa näitä tarkoituksia paremmin palvelevia ja suurempia tiloja kaavoitusratkaisujen avulla. Pelkään pahoin, että moni on jäänyt vaille tätä tietoa uudelleenkaavoituksen mukanaan tuomista mahdollisuuksista.

Juuri liian puutteelliset tilaratkaisut erityisesti esiintymislavan sekä varasto- ja lastaustilojen osalta ovat kortteli 39:n suunnitelman suurimmat ongelmat siitäkin huolimatta, että tontin jokainen rakennettavissa oleva metri on hyödynnetty suunnitelmassa. Esiintymislavan (rakennusselvityksessä nimellä orkesterikoroke) koko on muiden kaupunkien konserttisalien kokoon verrattuna varsin pieni, 135 m². Syvyyttä lavalla on ainoastaan 7,7 metriä, joka on melko vähän pienellekin orkesterille. Havainnollistavana vertailukohtana toimikoon Carelia-salin lava, jolla on lavan keskikohdassa syvyyttä 13 metriä. Mikäli Joensuuhun halutaan vierailevia suurempia orkestereita, tulee pieni lava olemaan suuri ongelma.

Pieni lava tuo mukanaan sen, että orkesterimontun rakentaminen konserttisaliin on mahdotonta. Joensuussa on toteutettu viime vuosina suuria yleisöjä keränneitä, laadukkaita oopperaproduktioita, joita toivottavasti myös tämän kannanoton lukijat ovat käyneet seuraamassa. Nuo produktiot ovat olleet osoitus siitä, että paitsi kysyntää oopperalle, myös ammattitaitoa tehdä sitä, löytyy muualtakin kuin pääkaupunkiseudulta. Kortteli 39:n ratkaisussa erityisesti oopperaa palvelevaa orkesterimonttua ei ole mahdollista rakentaa, vaan orkesteri joutuu soittamaan lattiatasossa lavan edessä ja ensimmäisten rivien katsomopaikkoja joudutaan näin ollen poistamaan. Tästä seuraa paitsi jo todettu katsomopaikkojen väheneminen, myös yleisön vaikeudet nähdä lavalle ja riski siitä, että orkesteri peittää laulajien suoritukset. Orkesterimonttu ratkaisee nämä kaikki edellä mainitut ongelmat.

Jos Joensuuhun saadaan vierailevia orkestereita ja muita suurproduktioita, se tarkoittaa rekkoja, linja-autoja ja muuta vastaavaa raskasta liikennettä uudiskohteen ympärille. Tässä suhteessa Ystävyydenpuiston mahdollisuudet ovat selkeästi käyttäjäystävällisempiä. Isot kulkuneuvot mahtuvat helposti liikkumaan uudisrakennuksen läheisyydessä ja lastaustiloista on mahdollista rakentaa suuremmat ja käyttäjien tarpeita paremmin vastaavat kuin kortteliin 39. Jo rakennusvaiheessa Ystävyydenpuisto on logistisesti äärettömän paljon helpompi ratkaisu niin kaupungilla liikkuville kuin rakentajillekin. Myös kulkeminen valmiiseen musiikkitaloon on helppoa, sillä julkinen liikenne tuo tarvittaessa lähes pääoven eteen ja puiston välittömässä läheisyydessä on noin 1000 parkkipaikkaa. Invapysäköinti aivan sisäänkäyntien läheisyyteen on myös rakennettavissa. Lisäksi Joensuun käytetyin kulttuuritila, Joensuun pääkirjasto yli puolella miljoonalla vuosittaisella kävijällään sijaitsee Koskikadun toisella puolella. Yliopiston ja konservatorion uudisrakennuksen sijaitessa myös Ystävyydenpuiston välittömässä läheisyydessä tämä kokonaisuus muodostaisi houkuttelevan ympäristön uusillekin kulttuurin ystäville.

Joensuulainen taide- ja kulttuuriväki on joutunut vuosikaudet odottamaan asianmukaisia toimitiloja. Minun näkemykseni on, että kaavoitusta muuttamalla Ystävyydenpuistoon on kulttuurille rakennettavissa juuri sellaiset tilat, joita tässä kaupungissa on jo pitkään kaivattu ja tarvittu. On selvää, että Ystävyydenpuiston uudisrakennus tulee maksamaan enemmän kuin korttelin 39 suunnitelma, mutta yleisöä ja alan ammattilaisia oikeasti palveleva vaihtoehto on se, joka myös maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. On eettisesti, arvopohjaisesti ja taloudellisesti täysin kestämätöntä rakennuttaa väkisin pitkään odottaneille kulttuurin ystäville ja ammattilaisille tilat, jotka eivät palvele käyttäjiään.  Me voimme vaikuttaa siihen, että tämä prosessi saatetaan kerralla kunniakkaasti loppuun. SDP:n valtuustoryhmä ei saa todellakaan olla se, joka tuon estää.

Anniina Peltonen

Johtokunnan jäsen, Joensuun Demarinuoret
Piirihallituksen varajäsen, Savo-Karjalan Demarinuoret