Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi tarvitsemme yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, jolla vastataan osaavan työvoiman tarpeeseen ja vahvistetaan kasvun mahdollisuuksia. Työvoimapula on erityisen vaikea sote-alalla, vaikka tilanne olisi ollut ennakoitavissa. Työperusteinen maahanmuutto ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulaa nopeasti, koska esimerkiksi ammattioikeuksien myöntäminen ulkomailla koulutetuille vie aikansa. Maahanmuutto ei myöskään ratkaise vajetta yksin. Katastrofaalisessa tilanteessa kaikki keinot on kuitenkin oltava käytössä: esimerkiksi lähihoitajia puuttuu tällä hetkellä liki 9 000 ja sairaanhoitajia liki 17 000.

Marinin hallitusohjelmaan kirjatusta työperusteisen maahanmuuton kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä on pidettävä kiinni. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää sujuvia lupaprosesseja ja viranomaisten tiivistä yhteistyötä. Valtion, kuntien ja elinkeinoelämän tulee yhteistyössä panostaa maahanmuuttajien kielitaidon ja ammatillisen osaamisen parantamiseen. Tarvitsemme myös lisää osaamista kansainväliseen rekrytointiin ja osaajien houkutteluun.

Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat vain maahanmuuton kautta, ja työperäisen maahanmuuton kasvattaminen pienentää kestävyysvajetta. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat luovat uusia työpaikkoja ja edistävät talouskasvua, sillä maahanmuutto lisää kulutuskysyntää ja laajentaa työmarkkinoita. Joensuun Työväenyhdistys muistuttaa, että työperäistä maahanmuuttoa lisättäessä on varmistettava, että yhteiskunta ja työmarkkinat pysyvät tasa-arvoisina kaikille.

JTY:n kevätkokouksen julkilausuma 19.3.2023