Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Maija Törmänen moitti hallituksen esitystä oppivelvollisuuden pidentämisestä (Karjalainen 14.10.). Samalla tavalla kokoomus myös aikanaan vastusti peruskoulu-uudistustakin. Peruskoulumme tulokset puhuvat puolestaan, mutta tänä päivänä tarvitsemme entistä koulutetumpia ja osaavampia ihmisiä työelämään. 

Oppivelvollisuuden pidennys on 2000-luvun peruskoulu-uudistus. Tarkoitus ei ole pitää kaikkia koulun penkillä vaan pitää nuorista pidempään kiinni. Osalle se on oppisopimusta, työharjoittelua, valmentavaa koulutusta tai muuta vastaavaa tavoitteellista toimintaa. Tärkeintä on, että kukaan nuori ei jää pelkän peruskoulun varaan. Myöskään perheiden taloudellinen tilanne ei saa asettaa esteitä nuoren kouluttautumiselle.

Tavoitteena on saattaen auttaa jokainen omalle oppimisen ja opiskelun polulle ja näin varmistaa, että jokainen saa toisen asteen suoritettua. Koulutus pidentää työuria, helpottaa työnsaantia ja ammatista toiseen vaihtamista sekä uuden oppimista ja uudelleenkouluttautumista muuttuvassa työelämässä. Tärkeintä on, että jokaiselle löytyisi hänelle sopiva tavoitteellisen oppimisen polku kohti jatko-opintoja tai työelämää.  

Oppositio on esittänyt, että lisätään tukitoimia niille, jotka niitä tarvitsevat. Näitä tukitoimia on testattu ja kokeiltu, mutta ne eivät ole vähentäneet niiden nuorten määrää, jotka jäävät tyhjän päälle peruskoulun jälkeen. Samoin hallitus on myös sitoutunut korvaaman uusien tehtävien vaatimat resurssit kunnille. Hallitus myös palautti päivähoito-oikeuden kaikille lapsille sekä suuntasi lisäresursseja koulujen tukemiseen, mikä näin poikkeuksellisina aikoina on ensiarvoisen tärkeää.

Pidemmällä tähtäyksellä uudistus maksaa itsensä takaisin, kun työllisyys vahvistuu, puhumattakaan positiivisista kerrannaisvaikutuksista, kun nuorten koulutustaso lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee. Suomessa on tällä hetkellä yli 60 000 nuorta syrjässä ja maksamme vuosittain yli miljardi euroa hintaa tästä syrjäytymiskehityksestä.

Ilman toisen asteen tutkintoa olevien työllisyysaste on dramaattisesti muita nuoria heikompi, heidän työhistoriansa on katkonaisempi ja ansiotasonsa jää muita alhaisemmaksi. Siksi hallituksen nyt antama esitys on niin tulevaisuuteko, tasa-arvoteko kuin samalla työllisyysteko. Kaikkein pahin karhunpalvelus tämän päivän nuorille olisi jättää nyt panostamatta koulutuksen tasa-arvoon ja siihen että kaikki pidetään mukana. Onneksi Marinin hallitus haluaa vahvasti panostaa nuoriimme.

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)