Merja Mäkisalo-Ropposen puheenvuoro valtuuston kokouksessa 29.4. viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille

Valtuutettu Mari Ojalammin ynnä muiden valtuustoaloite viittomakielen opetuksen järjestämisestä CODA-lapsille

Puheenjohtaja ja hyvät kollegat

Kiitos vastauksesta. Se oli huomattavasti parempi kuin ensimmäinen. Jos nyt tulkitsen vastauksen myönteisessä hengessä, niin asia on kohtuullisen hyvällä mallilla Joensuussa. Täysin varma en kuitenkaan ole, joten kysyn vielä suullisesti, saavatko coda-lapset Joensuussa viittomakielen opetusta perheen niin halutessa. En voi olla ihmettelemättä, miksi tämän vastauksen saaminen on näin vaikeaa. Toivon, että viranhaltijat paneutuisivat jatkossa vastauksiin niin ettei niitä tarvitse rivien välistä tulkita! Vastauksen loppuun voisi laittaa esimerkiksi otsikon: Johtopäätökset ja sitten kirjoittaa mitä aloitteesta seuraa vai seuraako mitään.

Samalla kun Riitta Huurinainen vastaa tähän kysymykseen, niin toivon häneltä vastausta myös muutamaan muuhun minua askarruttavan asiaan, josko näistä ei sitten tarvitsisi tehdä valtuustoaloitteita. Olemme esimerkiksi Koskisen Sarin kanssa osaan näistä kysymyksistä yrittäneet saada vastauksia, mutta ne eivät ole ainakaan minua tyydyttäneet.

Ensinnäkin: Kuntalaki määrää tekemään hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa. Missä Joensuun hyvinvointikertomus on luettavissa? Kysyttäessä asiasta vastaukset ovat olleet melko ympäripyöreitä eli ”kyllä tiedot ovat olemassa”, mutta minä en niitä koottuina löydä mistään. Kertomus pitäisi tuoda myös säännöllisin väliajoin valtuustoon. Milloin se on viimeksi tuotu? Kuntalain mukaan hyvinvointikertomus on laadittava jokaisessa kunnassa vaikka käytössä olisi maakunnallinenkin kertomus. Myöskään sote-palveluiden siirtyminen Siun Soteen ei poista kunnan velvoitetta laatia hyvinvointikertomusta.

Lisäksi kysyn milloin aiomme käynnistää päätöksenteossa terveyden- ja hyvinvointivaikutusten arvioinnin? Sain käsiini THL:n selvityksen vuodelta 2017, ja sen mukaan emme ole tehneet niitä lainkaan. Jos haluamme saada sosiaali- ja terveysmenoja kuriin, niin kaupungin tulisi kaikissa omissa päätöksissään huomioida asia nykyistä paremmin.

Tästä pääsenkin seuraavaan kysymykseeni. Ilmeisesti lapsiystävällinen kaupunki -toimintamallin valmistelun on nyt etenemässä valtuuston päätöksen mukaisesti. Hyvä näin, mutta varmistelen vielä, että onhan siinä tarkoituksena ottaa myös käyttöön lapsivaikutusten arviointi, jossa arvioisimme kaikkia päätöksiämme muun muassa lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Tästä on helppo siirtyä viimeiseen kysymykseeni: Onko koko valtuuston mahdollista saada tietoa erityistä tukea tarvitsevien lasten tilanteesta varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. Niin paljon huolestuneita viestejä tulee vanhemmilta ja opettajilta, että toivon asiasta informaatiota. Yksin isossa ryhmässä työskentelevä opettaja ei pysty huomioimaan riittävästi erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Tarvitaan myös tiiviimpää yhteistyötä Siun soten kanssa.

Korostan edelleen, että olen yrittänyt kysyä näitä asioista muiden kanavien kautta, mutta vastausten saaminen on ollut melko vaikeaa! Nämä teemat ja prosessit liittyvät välillisesti myös hallinnon puolivälitarkasteluun eli siihen, miten valtuutettujen tiedonsaantia ja vuorovaikutusta viranhaltijoiden kanssa voisi kehittää. Kaikkien aikaa säästyisi jos jokaiseen kysymyksiin saisi mahdollisimman nopeasti ei-tulkinnanvaraisen vastauksen, olipa kysymys esitetty missä muodossa tahansa.