Ehdokkaan kynästä | Olga Agranova: Tavoitteena rasismista vapaa yhteiskunta

Ehdokkaat,Etusivu,Kannanottoja ja aloitteita,Kuntavaalit

Venäjänkielen opettaja Olga Agranova on syntynyt Pietarissa ja käynyt koulut Lahdenpohjassa. Perhe muutti Joensuuhun 12 vuotta sitten. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi poikaa. Vanhin poika on jo työelämässä Helsingissä. Nuorin aloittaa kesällä varusmiespalveluksen. Olga Agranova on ehdolla Joensuun kaupunginvaltuustoon SDP:n ehdokaslistalta.

Mitkä seikat vaikuttivat Joensuuhun muuttoon?

Tiesin Joensuusta sen verran, että joensuulainen Joensuun Työväenyhdistys järjesti paljon apua silloiseen kotikaupungin Lahdenpohjan kouluihin, päiväkoteihin, sairaalaan sekä suoraan köyhille ruoka- ja rahallista apua jo 90-luvulta alkaen. Kiitos työväenyhdistykselle, koska olitte merkittävä tukija. Äitini, joka asuu edelleen Lahdenpohjassa, teki päivätyön sairaalassa apulaislääkärinä. Äiti rohkaisi muuttoa Suomeen ja erityisesti muuttoa Joensuun kaupunkiin. Hän sanoi, että siellä on hyviä ihmisiä.

Pidän tavoitteena rasismista vapaata yhteiskuntaa

Olga Agranova

Kuinka Joensuu otti vastaan teidät?

Saavuttuamme tänne saimme postissa kaupunginjohtajalta kirjeen, jossa hän onnitteli meitä muuton johdosta. Kirje sisälsi elokuvaliput ja pienen pussin kahvia. Se oli hyvin yllättävää. Kaupungissamme on puhtaat ja valaistut kadut pyöräillä, kävellä, ladut hiihtää ja kaikkialla on turvallista. Kiitos Joensuu lämpimästä vastaanotosta, jonka saimme koko perhe kokea.

Edessä oli tyhjästä kodin perustaminen, hankinnat ja lasten koulupaikkojen järjestäminen. Miten kaikki sujui?

Elämämme alkoi asunnon hankinnasta, kodin kalustamisesta ja kaikesta lasten elämiseen ja arkeen liittyvistä järjestelyistä. Tutustuimme päiväkotiin ja lähikouluun, uimahalliin ja lasten leikki- ja harrastuspaikkoihin. Jo päiväkodissa maahanmuuttolapsia autetaan sopeutumaan ja tarjottiin apua suomen kielen oppimisessa. Kaupungissa oli tuolloin ilmaisia kerhoja (Suvenlahti), esimerkiksi teatterikerho, johon koko perhe sai osallistua. Meille vanhemmille oli tarjolla kielikursseja. Kaupungin kirjastot ovat erinomaisia ja sieltä voi lainata myös omalla äidinkielellä kirjoja. Tori on sydän, jossa mielellään piipahtaa teellä.

Hakeuduit heti yliopiston opiskelijaksi.

Olen opiskellut Joensuun yliopistossa ja opetan nyt kaupungin peruskoulussa venäjää ja suomen kieltä. Pidän ammattistani ja teen sitä innolla. Harrastuksena on myös iltaisin ja viikonloppuisin kielen opetus eri kieliryhmissä. Joensuu on erinomainen koulukaupunki, jossa voi opiskella ammattiin Riveriassa, Kareliassa ja yliopistossa.

Kuinka tutustuit järjestötoimintaan?

Mielenkiintoinen kokemus on ollut toimia Karjalan Avun hallituksessa ja monissa harrastusryhmissä. Täällä en sammaloidu. Pidän tärkeänä, että maahanmuuttajille on tarjolla yhdistyksiä, joissa voi tutustua eri kansallisuuksiin ja tietenkin suomalaisiin. Tiedonvaihto omalla kielellä on tärkeä.

Olet lupautunut ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Kuinka se tapahtui?

Tunsin Karjalan Avusta Emilia Kangaskolkan, sympaattinen nuori nainen. Hän vaikutti puoluevalintaani. Minua ei tarvinnut paljon houkutella, koska tiedän, että Suomi on kansalaisyhteiskunta, ja kuntia, maakuntia ja Suomea johtaa määräajoin demokraattisilla vaaleilla valitut henkilöt. Kun Joensuu on ottanut paljon venäläisiä maahanmuuttajia vastaan, niin katsoin velvollisuudekseni osallistua ehdokkaaksi. Tosin minua hieman jännittää koko prosessi.

Mitä teemoja pidät esillä äänestäjien kanssa?

Kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat. Pidän tavoitteena rasismista vapaata yhteiskuntaa, ihmisten tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä lasten ja nuorten asioita ja eläkeläisten asioita. Työpaikoista on pulaa ja siihen toivoisin parannusta. Tunnen maahanmuuttajia, jotka haluaisivat tehdä työtä, mutta valitettavasti kymmenet työpaikkahaut ovat vetäneet vesiperän. Tässä minun teemani.

Kuinka pidät yhteyttä äitiisi?

Viikottain olen puhelinyhteydessä. Sodan aikana olen matkustanut syksyisin äitini luokse Lahdenpohjaan. Viime syksynä matkustin Norjan kautta ja se matka kesti hurjat kolme vuorokautta ja paluumatka Viron kautta kaksi vuorokautta. Toivon, että joskus järjestyisivät Venäjän ja Suomen raja-asiat, jotta pääsisin jopa viikonloppuisin pistäytymään läheisten luona Lahdenpohjassa.

Ehdokasta haastatteli Matti Mikkonen