Aluevaaliohjelma 2022

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – hyvinvoinnin perusta rakennetaan nyt

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ongelmien ehkäisy ovat kaiken perusta,
ja siksi toiminnan painopistettä tulee siirtää tähän suuntaan. Tavoitteena tulee olla, että pohjoiskarjalaiset ovat jatkossa terveempiä ja voivat paremmin. Hyvinvointialueen, kuntien sekä muiden toimijoiden välisten yhdyspintojen on oltava saumattomia, jotta palvelut ja ennaltaehkäisevä työ toimivat parhaalla mahdollisella tavalla.

Sote-palvelut ovat laadukkaita ja lähellä ihmistä.
Oikea-aikaiset ja saavutettavat palvelut tuottavat ja luovat hyvinvointia. Lähellä sijaitsevat neuvolat ja terveysasemat sekä ikäihmisten kotiin tuotavat palvelut ovat järjestelmän perusta. Niissä tulee olla saatavilla myös soveltuvia erikoislääkäripalveluita. Yhä enemmän palveluita voidaan järjestää myös etäyhteyksillä ja kylille palvelubussilla vieden. Apua on saatavilla siellä missä pohjoiskarjalainen on.

Nopea siirtyminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on tarvittaessa turvattava.
Oikeaa hoitoa on tarjolla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Myös etä- ja digipalveluita hyödynnetään tilanteissa, joihin ne soveltuvat.

Oikea-aikaiset kuntoutuspalveluton turvattava kaikille tarvitseville.
Toiminnan perustana on kuntouttava työote, jolloin asiakas toimii aktiivisesti itse omien voimavarojensa ja toimintakykynsä parantamiseksi.

Riittävä ja osaava henkilöstö turvaa laadukkaat palvelut.
Ammattilaisten ääni on saatava kuuluviin työn ja toiminnan kehittämisessä. Riittävä tukipalveluhenkilöstön määrä takaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat keskittyä siihen työhön, jonka asiantuntijoita ovat. Työvoimapulaan tartutaan päättäväisesti parantamalla sote-alan houkuttelevuutta esimerkiksi paremman johtamisen, henkilöstöpolitiikan ja palkkauksen keinoin. Hyvinvoiva henkilöstö haluaa pysyä alalla.

Terveyskeskusjonot pois:
hoitoon pääsy ja hoito toteutuvat seitsemän päivän hoitotakuun puitteissa maakunnan jokaisen asukkaan kohdalla, eli ammattihenkilön vastaanotolle pääsee sujuvasti. Lääkärille pääsy tarvittaessa on turvattava.

Kaikilla ikäihmisillä on oikeus mielekkääseen elämään,
ulkoiluun ja harrastuksiin asumismuodosta riippumatta. Ikäihmisten kotona asumista tuetaan monipuolisen avun, tuen ja kuntouttavan toiminnan turvin. Arjen toimivuutta parantavia ikääntyneiden matalan kynnyksen neuvolapalveluita on kehitettävä. Kun palvelutarve muuttuu eikä oma koti ole enää turvallinen paikka asua, taataan kaikille ikäihmisille turvallinen arki oikea-aikaisella pääsyllä hoito- tai perhehoitokotiin. Etenkin muistisairaiden erityistarpeet on huomioitava hoidossa. Pienryhmäkotien määrää on kasvatettava. Hoiva-asumisen laatuun ja saatavuuteen on panostettava.

Omaishoidon moninaisuus tunnistetaan;
hoidettavia on vauvasta vaariin ja mummiin. Omaishoitajalle turvataan hänen tarpeitaan vastaava apu ja tuki. Omaishoitajien hyvinvointiin on panostettava. Omaishoidon tukea monipuolistetaan ja sen asemaa vahvistetaan. Tuen määrää on tarkistettava ja siihen on varattava riittävät resurssit. Omaishoito ei saa tarkoittaa, että muita palveluita karsitaan, vaan palveluiden on tuettava omaishoitoa.

Lapsilla on oikeus turvalliseen kasvuun ja perheillä riittävään tukeen.
Yhteiskunnan ja perheiden kriiseissä on turvattava erityisesti lasten kasvu ja kehitys. Lastensuojelua kehitetään ja ennaltaehkäisevää ja etsivää työtä lisätään. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä toimivien sote-palveluiden jatkuvuudesta huolehditaan muutoksen keskellä. Oppilashuollolle, eli esimerkiksi kouluterveydenhuollolle, -psykologeille ja -kuraattoreille, taataan riittävät resurssit. Lasten ja nuorten palveluissa kunnilla on jatkossakin merkittävä rooli.

Mielenterveyspalvelut ja päihdepalvelut kuntoon.
Pohjois-Karjalaan on laadittava mielenterveys- ja päihdetyöstrategia. Palveluita tulee kehittää ennaltaehkäisystä ja ruohonjuuritasolta vaativimpiin erityisyksiköihin saakka. Matalan kynnyksen palveluita vahvistetaan. Seitsemän päivän hoitotakuu koskee myös mielenterveys- ja päihdepalveluita.

Vammaispalvelut lakien ja sopimusten mukaisiksi.
Varmistetaan, että vammaisten palvelut vastaavat perustuslain ja kansainvälisten sopimusten asettamia vaatimuksia. Varmistetaan riittävä ja monialainen erityisosaaminen vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien palveluissa. Palvelujen tulee olla kohtuullisten etäisyyksien päässä. Tarvitaan tehokkaita vaikuttamisen kanavia, jotta vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien sekä heidän läheistensä ääni tulee kuulluksi. Vammaisneuvoston rooli päätöksentekoprosesseissa on määriteltävä, ja päätöksentekoon on sisällytettävä vammaisvaikutusten arviointi. Kaikille taataan esteettömät ja saavutettavat palvelut.

Julkisen hammashuollon tulee olla kaikkien saatavilla.
Suun terveydenhuolto on jäänyt jälkeen muusta terveydenhuollosta julkisella sektorilla. Pohjoiskarjalaisilla tulee olla mahdollisuus päästä hammashoitoon julkisen terveydenhuollon kautta. Hammashuollon jonoja lyhennetään ja varmistetaan, että ennaltaehkäisyä ja korjaavaa hoitoa on tarjolla lähipalveluna.

Sosiaalipalvelut tukevat elämän käänteissä.
Jokaisella tulee olla oikeus saada kiireellisessä tilanteessa yksilölliseen tarpeeseen perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Sosiaalipalvelujen tulee olla saatavilla helposti ja lähellä asiakkaita riippumatta asuinpaikasta. Palveluiden järjestäminen yhdyspinnassa. esimerkkinä työttömien monialaiset palvelut, tulee järjestää sujuvasti kuntien ja muiden verkostotoimijoiden kanssa yhteistyössä.

Pelastusalan palveluverkon kattavuus on turvattava koko alueelle.
Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta on parannettava. Tämä tarkoittaa esimerkiksi, että pelastusalan ammattilaisten määrä ja toiminnan resurssit ovat riittävällä tasolla. Henkilöstön on voitava vaikuttaa omaan työhönsä, ja on varmistettava, että henkilöstön osaamista ylläpidetään.

Järjestöt ja vapaaehtoistyö osaksi palveluita.
Laaja-alainen yhteistyö kuntien, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa on tärkeää. Järjestöt toimivat lähellä ihmistä ja pystyvät tuomaan päätöksentekoon sekä palvelujen kehittämiseen myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten äänen. Hyvinvointialuestrategiassa on linjattava, miten järjestöjen matalan kynnyksen tuki, ehkäisevä toiminta ja neuvonta jalkautetaan ja yhdistetään osaksi hyvinvointialueen palvelupolkuja.

Kansalaiset mukaan palvelujen kehittämiseen.
Hyvinvointialuestrategiassa on määriteltävä kansalaisten esteettömät ja saavutettavat osallistumis- ja vaikuttamiskanavat sekä asukasfoorumit. Kaikilla ihmisillä tulee olla oikeus osallistua ja tulla kuulluksi.